Kanada

Kanada sijaitsee pohjoisessa, Suomesta katsottuna lännessä.

Sen ainoa maarajanaapuri on Yhdysvallat, johon Kanada rajoittuu etelässä ja Alaskan osavaltioon luoteessa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen, idässä Atlantin valtamereen ja lännessä Tyyneenmereen.

Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio ja väkiluvultaan (35,16 miljoonaa) 36. suurin valtio.

Sen viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Pääkaupunki on Ottawa.

Kanadan sijaitsee Lumi-ilmaston alueella, jossa siellä on suurimmaksi osaksi kosteatalvinen ilmasto, jolloin on kylmä talvi ja lauhkea kesä(mereinen). Kasvustolta siellä on havumetsää. Maan sisäosissa on myös osittain aroilmastoa, vuoristoilmastoa ja tundraa, suurimmaksi osaksi kuitenkin kosteatalvista.

Kanada voidaan jakaa kuuteen alueeseen: Kanadan kilpeen, sisämaan tasankoihin, Suurten järvien-Saint Lawrencen alankoon, Appalakkeihin, Kordillieerehin ja arktisiin saariin.

Kanadan kilpi on vanha peruskallioalue, joka on noin puolet Kanadan pinta-alasta. Alue on muinaista kulunutta vuoristoa, sekä se ympäröi Hudsoninlahtea. Alue on jäätiköitynyt, joten maaperä on ohutta, kivistä ja huuhtoutunutta (maankohoamisalue).

Kanadan kilven kaakkoispuolella on Suurien järvien ja Saint Lawrence -joen alue, joka ulottuu Ontarion eteläosista Quebecin lounaisosiin. Quebecin itäpuolella ovat Appalakit. Kanadan kilvestä lounaaseen on Kanadaan ulottuva Suurten tasankojen jatke. Länteen mentäessä maa kohoaa. Tasankojen länsipuolella onkin useista vuoristoista muodostunut Kordillieerit. Kalliovuoret kohoavat tasankojen länsipuolella, ja Yukonissa sijaitseva Kanadan korkein vuori Mount Logan kuuluu Saint Eliasin vuoriin.

Kanadan pohjoisosan muodostavat arktiset saaret, jossa on monia suuria saaria.

Länsirannikolle on tyypillisiä jyrkkäpiirteiset kapeat vuonot. Poimuvuoret koostuvat mereen kertyneistä sedimenttikivistä. Jäätiköityminen on muovannut vuorten harjanteet teräviksi, ja pieniä onsilojärviä löytyy.

Jäätiköityneellä alueella on myös runsaasti järviä.

Maa-aines on moreenia ja harjumuodostumien kohdalla soraa. Pohjoisen sijainnin ja kylmän ilmaston vuoksi myös soistuminen on runsasta.

Kanadan alueella mantereella ei ole litosfäärilaattoja, mutta hieman länteen mentäessä merellä on laattojen erkanemissauma ja laattojen törmäysvyöhykkeet.
Tulivuoria ja maanjäristysalueita on Kanadan läntisellä puolella lähellä rannikkoa.

Kanadan koordinaatit yhdestä pisteestä ovat 60N 120E
Se sijaitsee aikavyöhykkeillä -6:sta -9:sään, sekä se on keskileveyksillä.

Kanadassa ja vuorovesi-ilmiöissä näyttäisi olevan 40-60cm.


Kanadan ilmasto on vaihteleva ja lämpötilaerot vuodenaikojen välillä ovat suuret, se sijaitsee suurimmilta osin lauhkealla vyöhykkeellä, pohjoiselta osalta vähän menee myös kylmän vyöhykkeen puolelle.
Talvet ovat yleensä kylmät (lukuunottamatta Vancouverin leutoja talvia), mutta kesällä lauhkea ilmasto ja lämpötila on talvella kylmimmän kuukauden aikaan < 10C ja kesällä lämpimpänä kuukautena > 10C.
Tällähetkellä siellä on kevät tulossa ja ilmasto lämpeää.




Merivirroista Kanadaan puhaltaa läntiseltä puolelta lämmin merivirta, sekä sieltä lähtee kylmä Kalifornian virta kohti päiväntasaajaa. Lämmin Golfvirta ja kylmä Lanbradorin virta menevät vastakkain sen itäiseltä puolelta. Lämpimät merivirrat tuovat trooppisilta merialueilta lämpöä ja niiden alueilla haihtuminen on voimakasta, eli sateita on. Kylmät merivirrat tuovat mukanaan ympäristöään kylmempää ilmaa, viilentävät  rannikoiden ilmastoa. Rannikoilla myös sataa paljon, erityisesti talvikuukausina.